Tutkimus: valokuvauksella posiitivisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin
Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten valokuvausta voidaan hyödyttää kohentamaan ihmisten mielialaa ja lievittämään stressiä. Tutkimukseen osallistui 41 opiskelijaa, joiden tehtävänä oli ottaa päivittäin yksi kuva koko 4 viikkoa kestäneen tutkimuksen ajan. Tutkimuksen päätteeksi kokeeseen osallistujat raportoivat monia positiivisia vaikutuksia, jotka esittelen seuraavaksi.
Tutkimuksen pohjustukseksi lukijoita muistutetaan siitä, että krooninen stressi voi johtaa kroonisiin terveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistushäiriöihin, korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen. Samoin stressi voi heikentää esimerkiksi opiskelijoiden suoriutumista opinnoissa ja johtaa pahimmassa tapauksessa jopa masennukseen (NIMH 2015). Sen sijaan positiiviset tunteet parantavat unenlaatua ja treenitehoa, avartavat ajattelua, kehittävät ongelmanratkaisukykyä ja ovat hyväksi kehon immuunipuolustukselle, hormonitoiminnalle sekä sydämelle ja verisuonille (Kraft & Pressman 2012; Calvo & Peters 2014).
Tässä valokuvatutkimuksessa sovellettiin positiivisen psykologian alalla aikaisemmin tehtyjä havaintoja. Näiden havaintojen pohjalta tutkimuksen perustaksi luotiin kolme väitettä.
Väite 1: Hymyily lisää onnellisuutta. Erään aikaisemman tutkimuksen mukaan ihmiset stressasivat vähemmän, jos he ottivat tarkoituksella hymyilevän ilmeen (Kraft & Pressman 2012). Itsensä havaitsemisen teorian (self-perception theory) mukaan ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa suoraan siihen, miten hän ajattelee ja millaiseksi hän tuntee olonsa (Bem 1973). Tutkimuksessa on osoitettu, että iloinen ilme stressin yhteydessä sai aikaan monia positiivisia vaikutuksia, sillä muun muassa sydämen lyöntitiheys laski ja stressinsietokyky parani.
Väite 2: Reflektoiminen lisää onnellisuutta. Tutkimuksessa puhutaan "Kolme hyvää asiaa elämässä" -harjoituksesta, jossa kirjoitetaan ylös kolme asiaa, jotka menivät hyvin kyseisenä päivänä ja listataan myös niiden aiheuttajat (Seligman ym. 2005). Tähän reflektointitutkimukseen osallistuneista tuli vähemmän masentuneita ja onnellisempia kuukauden kestäneen tutkimuksen aikana.
Väite 3: Epäitsekkäät teot lisäävät onnellisuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että ne ihmiset, jotka käyttivät rahaa toisten vuoksi, raportoivat positiivisempia vaikutuksia kuin ne, joita neuvottiin käyttämään rahaa pelkästään omiin tarpeisiinsa (Dunn ym. 2008). Yhdessä tutkimuksessa pyydettiin kokelaita kirjoittamaan kiitollisuuskirje sellaiselle ihmiselle, joka oli toiminut kiitettävästi, mutta joka ei ollut saanut kiitosta toiminnastaan. Tämänkin toimenpiteen huomattiin vaikuttavan positiivisesti tutkimukseen osallistuneiden terveyteen ja hyvinvointiin - jopa 6 kuukauden viiveellä (Seligman ym. 2005).
Mutta se aiemmista tutkimuksista. Tämän valokuvauksen vaikutuksia mittaavan tutkimuksen kohderyhmänä oli yhteensä 41 korkeakouluopiskelijaa, joiden tehtävänä oli ottaa ottaa valokuvia joka päivä 4 viikkoa kestävän tutkimusjakson ajan. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään:
1) ykkösryhmään kuuluneiden tehtävänä oli ottaa hymyilevä selfie päivittäin,
2) kakkosryhmään kuuluneiden tuli ottaa kuva sellaisesta asiasta, joka teki heidät itsensä iloiseksi
3) kolmosryhmään kuuluneiden tarkoituksena oli saada muut ihmiset ilahtumaan ottamiensa kuvien avulla
Tutkimuksen tulokset: tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneiden positiiviset tunteet lisääntyivät kaikissa kolmessa kategoriassa. Kun tarkoituksena oli lisätä onnellisuutta, hymyilevän ilmeen kuvien huomattiin toimivan erityisen tehokkasti. Keinohymylläkin on siis oikeasti isoja vaikutuksia, joten fake it 'till you make it pätee tässäkin yhteydessä.
Selfieryhmään (1) osallistuneista moni raportoi, että heidän olonsa parani, hymyilystä tuli aiempaa luontevampaa ja jotkut huomasivat tulleensa jopa itsevarmemmiksi ajan kuluessa. Samoin tähän ryhmään osallistuneet kertoivat myös kehittyneensä kuvaamisessa, jolloin omakuvien ottaminen stressasi aikaisempaa vähemmän
Kakkkosryhmään (2) osallistuneet, eli he, joiden tehtävänä oli saada itsensä iloiseksi kuvien avulla, alkoivat tutkimuksen myötä reflektoida omaa elämäänsä aikaisempaa enemmän. Ihmiset alkoivat arvostaa enemmän niitä asioita ja ihmisiä, joihin he aikaisemmin olivat suhtautuneet itsestäänselvyyksinä. Tiivistettynä tähän ryhmään osallistuneet alkoivat arvostaa pieniä asioita ympärillä aikaisempaa enemmän
Kolmosryhmäläiset (3), eli he jotka ottivat kuvia pyrkiäkseen tekemään läheisensä onnelliseksi, raportoivat muuttuneensa aikaisempaa rauhallisemmiksi ja levollisemmiksi. Osallistuneet tunsivat olevansa enemmän yhteydessä läheisiinsä, mikä puolestaan lievitti stressiä ja vähensi ahdistusta. Ennen kaikkea säännöllinen interaktio muiden ihmisten kanssa koettiin hyväksi asiaksi, sillä ilon hetkien jakaminen ja niistä saadut reaktiot johtivat parhaimmillaan positiivisuuden kehään
Olemme hyvin sosiaalisia olentoja. Kuten eräässä tutkimuksessa (Seppala & Tomasello 2013) on osoitettu, masennus ja ahdistus linkittyvät selvästi itsekeskeisyyteen, kun taas muihin ihmisiin suuntautunut huomio, muiden ilahduttaminen ja pelkästään heidän ajatteleminen voi saada aikaan monia positiivisia vaikutuksia (Calvo & Peters 2014).
Perustuen tähän ja aiempiiin tutkimuksiin, tutkijat listaavat artikkelinsa päätteeksi kolme käytännön vinkkiä hyvinvoinnin lisäämiseksi ja stressin alentamiseksi:
1) kirjoita illalla kolme asiaa, jotka menivät hyvin kyseisenä päivänä
2) käytä rahaa muiden ihmisten ilahduttamiseksi
3) "kehollista" hyvä olo, eli ilmaise onnellisuus fyysisessä muodossa. Jopa keinohymyllä on monia positiivisia vaikutuksia kehon toimintaan
Alkuperäinen artikkeli: Yu Chen, Gloria Mark & Sanna Ali. Promoting Positive Affect through Smartphone Photography. Artikkeli on julkaistu sarjassa Psychology of Well-Being 2016: 6: 8.
Tekstissä mainitut lähteet:
Bem 1973. Self-perception theorys
Calvo & Peters 2014. Positive computing: Technology for wellbeing and human potential
Dunn ym. 2008. Spending money on others promotes happiness. Science 2008: 319
Kraft & Pressman 2012. Grin and bear it the influence of manipulated facial expression on the stress response. Psychol Sci. 2012: 23 (11)
NIMH 2015. Fact sheet on stress. https://www.nimh.nih.gov/health/publications/stress/index.shtml
Seligman ym. 2005. Positive psychology progress: empirical validation of interventions. Am. Psychol. 2005: 60 (5)
Seppala & Tomasello 2013. The Compassionate Mind. The Observer 2013: 26 (6)
Teksti: Juha Kalaoja / Superpotential